Vartijat

Vartijan pitää olla pukeutunut vartijan asuun, paitsi rikosten paljastamiseen liittyvissä tehtävissä, kuten myymälätarkkailussa tai henkivartijatehtävissä. Vartijalla pitää olla poliisilaitoksen myöntämä vartijakortti vartioimistehtävissä mukana ja esitettävä se pyydettäessä.

Vartija julkisella ja yksityisellä alueella

Julkisilla alueilla vartija ei saa

  • poistaa sinua alueelta vaikka joku olisi pyytänytkin
  • estää pääsemästä julkisille alueille
  • ottaa kiinni tai säilöön ilman kiinnioton perusteita (rikoksen teko tai etsintäkuulutus)
  • käyttää metallinpaljastinta
  • tarkastaa henkilöä tai hänen tavaroitaan (paitsi kiinnioton yhteydessä)
  • takavarikoida laillisia esineitä
  • pyytää näyttämään henkilöllisyystodistusta (ts. vaikka pyytäisi, ei henkilöllisyystodistusta tarvitse näyttää).

Yksityiseltä alueelta kuten kaupasta tai ravintolasta vartija saa:

  • poistaa vartioimisalueelta henkilön, jollei hän noudata tilan omistajan/haltijan tai tämän edustajan poistumiskehotusta
  • poistaa henkilön jos on ilmeistä ettei hänellä ole oikeutta oleskella vartioimisalueella ja vartija on kehottanut häntä poistumaan.

Vartija ei voi antaa ”porttikieltoa”. Vartijalla ei myöskään ole lupaa pyytää henkilöllisyystodistusta.

Kiinniotto-oikeus kuten kaikilla muillakin

Vartija saa ottaa kiinni vain, jos henkilö on verekseltä tai pakenemasta tavattu rikoksentekijä, jos rikoksesta saattaa seurata vankeutta tai jos rikos on lievä pahoinpitely, näpistys, lievä kavallus, lievä luvaton käyttö, lievä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus, lievä vahingonteko tai lievä petos tai jos henkilö on viranomaisen antaman etsintäkuulutuksen mukaan pidätettävä tai vangittava.

Vartijan pitää luovuttaa kiinni otettu viipymättä poliisille. Vartija ei saa pitää kiinni otettua säilössä (toisin kuin järjestyksenvalvoja).

Näytäpäs sitä reppuas…

Vartija saa tarkastaa vain kiinnioton yhteydessä kiinni otetun ja hänen mukanaan olevat tavarat sen varmistamiseksi, ettei kiinni otetulla ole hallussaan esineitä tai aineita, joilla hän voi aiheuttaa vaaraa itselleen tai muille ja ottaa pois tarkastuksessa tavatut vaaralliset esineet tai aineet.

Vartijan pitää luovuttaa tarkastuksessa pois otetut esineet tai aineet viipymättä poliisille.

Voimakeinoja ja voimankäyttövälineitä

Vartija saa käyttää voimakeinoja ainoastaan silloin, jos henkilö on poistettava, kiinni otettava tai turvallisuustarkastuksen kohteeksi joutunut ja hän koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, kiinni ottamisen tai turvallisuustarkastuksen suorittamisen tai pakenee kiinni ottamista. Hän saa käyttää vain tarpeellisia ja puolustettavina pidettäviä keinoja, kun otetaan huomioon henkilön käyttäytyminen ja muut olosuhteet.

Vartija ei saa tarpeettomasti kantaa voimankäyttövälineitä eikä pitää voimankäyttövälineitä asunsa päällä näkyvissä paitsi jos niiden kantaminen asun alla ei ole mahdollista (esim. patukkaa kokonsa vuoksi). Vartioimistehtävissä vartija ei tarpeettomasti saa pitää mukanaan koiraa

Ainoastaan voimankäyttökoulutuksen saatuaan vartija saa kantaa ampuma-asetta, kaasusumutinta ja teleskooppipatukkaa ja niitäkin vain toimeksiannoittain silloin, kun vastaava hoitaja on päättänyt.

3 responses to “Vartijat

  1. Tähän voisi eritellä myös järjestyksenvalvojan ja vartijan toimenkuvan erot…

  2. Eräs huomionarvoinen vartijan oikeuksia ja roolia määrittävä lainkohta on lain yksityisistä turvallisuuspalveluista (LYTP) 2§ 3. kohdassa, jossa määritellään vartioimistehtävällä tarkoitettavan ”omaisuuden vartioimista, henkilön koskemattomuuden suojaamista sekä vartioimiskohteeseen tai toimeksiantajaan kohdistuneiden rikosten paljastamista samoin kuin näiden tehtävien valvomista”. Tämän lisäksi lain 9§:ssä kielletään vartioimisliikettä vastaanottamasta toimeksiantoa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä. Ja tämähän siis tarkoittaa sitä, että vartijan ensisijaisena huolena tulisi olla nimenomaan toimeksiantosopimuksen mukaisesti joko tietyn, määritellyn omaisuuden suojaaminen, tietyn, määritellyn henkilön (fyysisen) koskemattomuuden suojaaminen, tahi harvinaisemmin (jälleen kerran tarkasti yksilöityyn) vartioimiskohteeseen (henkilö, esine, muu omaisuus) tai toimeksiantajaan kohdistuneiden rikosten paljastamista (esim. lain piiriin kuuluva yksityisetsivätoiminta).

    Jos vaikka vartijan vartioimisalueella mieleltään järkkynyt sekakäyttäjä silpoisikin pikkulapsia ja häpäisisi ”Kiitos 1939-1945″ -paitaa, ei tämän tulisi koskettaa tiettyä, yksilöityä omaisuutta tahi henkilön koskemattomuutta suojaavaa vartijaa. Lain mukaan. Vartija voi toki puuttua em. tilanteeseen, kuten kuka tahansa muukin, pakkokeinolain 1§:n perusteella, sitä ei LYTP kiellä.

    Keskeistä on, että vartijan toiminnan kivijalkana EI ole vaikkapa ”turvallisuuden edistäminen”, ”järjestyshäiriöiden vähentäminen”, ”viihtyvyyden ja turvallisuuden lisääminen” tahi muu vastaava. Vartijan toiminta perustuu vain ja ainoastaan toimeksiantosopimuksessa nimetyn ja yksilöidyn omaisuuden tai henkilön koskemattomuuden suojaamiseen (niin ja se rikosten paljastaminen). Ja vaikka toimeksiantaja kuinka vaatisi, ei vartioimisliike saa vastaanottaa toimeksiantosopimusta, jonka tarkoituksena on yleisen turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitäminen (poislukien tietenkin mitä järjestyslaissa säädetään).

    Vartijoiden, järjestyksenvalvojien sekä järjestyslain mukaisten järjestyksenvalvojien oikeuksien ja eroavaisuuksien hahmottaminen ei ole kovinkaan yksinkertaista. Silti, aina tavatessa ”Vartija”-lätkin varustettu henkilö, on hyvä pitää mielessä hänen toimintansa keskeinen ydin; omaisuus, henkilön koskemattomuus, rikosten paljastaminen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s