Kuljimme kameroiden kanssa metroasemilla. Kampin keskuksessa satuimme paikalle, kun järjestyksenvalvoja poisti kodittoman kylmään yöhön. Kuvasimme tilanteen, koska halusimme näyttää millä tavoin kodittomia hätistellään öiseen aikaan kaupungilla.
Vartijat huomasivat meidän kuvaavan: ”Kerro noille tytöille, ettei saa kuvata”, sanoi vartija toiselle. Kolme vartijaa saarsi meidät, kaksi tuli lähelle juttelemaan seisoen jalat harallaan ja kädet varustevyöllä. Tunnelma oli painostava.
Asialla ollut järjestyksenvalvoja väitti, ettei kuvissa saa näkyä Securitaksen logoa tai tunnistettavia kasvoja, emmekä saa levittää kuvia nettiin tai ”näyttää poikaystäville”. Vartijan mukaan tämä loukkaisi yksityisyyden suojaa. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa: Julkisessa tilassa on oikeus kuvata myös yksittäisiä ihmisiä. Kuvat saa julkaista ilman kuvattavan lupaakin, kunhan ne eivät esitä kohdetta ikävässä valossa tai loukkaa henkilön kunniaa. Tarkoituksemme olikin kuvata nimenomaan yksityisten vartijaliikkeiden vallankäyttöä yhteisissä tiloissa, ei yksittäisiä työntekijöitä.
Järjestyksenvalvoja uhkasi: ”Tulen puuttumaan kovalla kädellä jos löydän kuvani Youtubesta.” Miten tähän uhkaukseen tulisi suhtautua? Joka tapauksessa vartiointiliikkeen turvakamerat kuvaavat kaikkia kauppakeskus-metroasemalla liikkuvia. Miksi siis se, että tavallinen kaupunkilainen kuvaa vartijoiden toimintaa saa vartijat niin varpailleen? Eivätkö kaupunkilaiset saisi yhtälailla valvoa oikeuksiaan tilassa? Ehkä se, että kuvasimme omilla kameroillamme metroasemilla, sai vartijat kiinnittämään huomiota toimintatapoihinsa.
Järjestyksenvalvoja huomautti, ettemme tunne tilanteen taustoja ja ettemme naisina tienneet, olisiko paikalta poistettu henkilö kenties kohta alkanut lähennellä meitä. Muutenkin tytöttely ja naisen uhatulla asemalla kaupunkitilassa pelottelu oli keskustelussa vahvasti läsnä. Suojelivatko vartijat meitä kodittomalta mieheltä vai yritimmekö me suojella koditonta vartijoilta?
Täytyy kuitenkin muistaa, että järjestyksenvalvoja teki vain työtään. Hän kertoi luottamuksellisesti kiukunpurkauksensa muassa: ”Mäkin vihaan mun työtä. Enkä aio enää tehdä tätä kauaa.” Vartijakin siis joutuu olemaan olosuhteiden pakosta vallankäytön väline. Haluammekin siis puuttua vallankäyttöön ja julkisen tilan rajaamiseen itsessään, emme vain yksittäisiin vartijoihin henkilöinä.